Keräsin jo jaloakileijan siemenet, jotta saisin muihinkin penkkeihin noita kaunokaisia, mutta sitten luin, että ne pitäisi kerätä vasta, kun ovat ihan kuivia ja helisevät palon sisällä. Harmitti hoppuilu, mutta kas kummaa, tänä aamuna ruukkuun kerätyt palot olivatkin kuivuneet ja siemenet helisivät hienosti palkojen sisällä! Vahinkoa ei siis ollutkaan tapahtunut ja nyt vain siemeniä ripottelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti